Arkkitehtuuri ja kestävä rakentaminen​

Vanhoille rakennuksille uusi elämä

Suomi on modernin arkkitehtuurin maa, jossa 71 prosenttia rakennuksista on tehty vuoden 1960 jälkeen. Onkin tärkeä miettiä, mitä näille rakennuksille tehdään ja miten ne peruskorjataan. Vanhojen rakennusten purkaminen ei voi olla yleinen tie, vaan niille tulisi löytää uusia korjaustapoja ja tarpeen mukaan uutta käyttöä. Rakennukset tulisi korjata myös kiinnostavalla tavalla, että ne miellyttävät ihmisiä

Tämä koskettaa muun muassa lähiöitä. Maailman muuttuessa ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa kotioloissa ja lähiympäristössä. Hybridikokonaisuudessa yhdistyvät muun muassa asuminen, työnteko ja palvelut. Uudistuvassa lähiössä voi olla tarjolla tätä kaikkea. Niissä on paljon samaa kuin oli aikoinaan maaseudun pihapiireissä.

Muuntojoustavat tilat tulevaisuudenkin tarpeisiin

Uudet koulut ovat oppimisympäristöjä, joiden tilat ovat joustavasti muunneltavissa. Tiloja suunniteltaessa avainasemassa ovat käyttäjälähtöisyys ja toimivuus sekä turvallisuus, ekologisuus, energiatehokkuus ja esteettisyys. Muuntojoustavissa rakennuksissa tila- että kalusteratkaisut taipuvat moneen käyttöön. Tiloja voidaan jakaa ja yhdistää esimerkiksi siirtoseinillä, verhoilla ja kalusteilla. Myös tekniset ratkaisut joustavat muutoksien mukana.

Oikeanlainen opiskeluympäristö herättää käyttäjissään innostusta ja edistää muun muassa yhteisöllisyyttä. Hyvällä akustiikalla on iso merkitys niin oppimisen kuin viihtymisen kannalta. Muuntojoustavuus parantaa tilojen tehokasta käyttöä. Uudet koulut ovat tänä päivänä usein monitoimitaloja, palvelukeskuksia, joilla on paljon myös kouluajan ulkopuolista käyttöä, esimerkiksi harrastustoimintaa.

Joustavuutta ja avoimuutta on myös monitilatoimistoissa. Niissä työtilat on järjestetty työtehtävien mukaan, joten työntekijät eivät ole sidottuja tiettyyn työpisteeseen. Erilaisia työtiloja ovat esimerkiksi avotila, kokoustila, vetäytymistila ja taukotila.