Rakennushankkeiden aloitukset ovat palautumassa ennalleen vuoden 2020 koronakevään notkahduksen jälkeen, RPT Byggfakta Oy:n julkaisema Rakennusalan trendit Q2/2021 -raportti kertoo. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä alkavaksi suunniteltujen rakennushankkeiden arvo on 5,7 miljardia euroa, joka on 5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kappalemääräisesti tarkasteltuna nousua on jopa 16 prosenttia.

RPT Byggfaktan tutkimus- ja kehitysjohtaja Hannu Rimpiläinen sanoo hyvien lukujen kertovan siitä, että rakennusalalla ollaan menossa kohti niin sanottua normaalia.

– Koronan iskiessä viime vuoden keväänä toi se mukanaan runsaasti epävarmuutta, ja rakennushankkeiden aloituksia siirrettiin eteenpäin. Tämä tilanne muuttui vuoteen 2021 tultaessa ja alkavaksi suunniteltuja hankkeita lykättiin jopa tavallista vähemmän edellisvuosiin verrattuna. Jos aloituksien toteutuminen on normaalilla tasolla, niin ensimmäisellä vuosipuoliskolla aloitusten arvo voi nousta huomattavasti korkeammalle kuin vuosi sitten, Rimpiläinen toteaa. 

Hän kuitenkin lisää, että edelleen jatkuva koronatilanne saattaa heijastua rakennushankkeiden aloituksiin ja siirtää näiden ajankohtaa. Esimerkiksi mahdolliset vaikeudet saada työvoimaa rakennuksille voivat muuttaa raportin arvioita tämän vuoden toisella neljänneksellä. 

Yksityinen sektori investoi voimakkaasti

Tutkimus- ja kehitysjohtaja Hannu Rimpiläinen nostaa esille yksityisen sektorin osuuden toisella vuosineljänneksellä alkavaksi suunnitelluista rakennushankkeista.

– Yksityisen sektorin rakennushankkeiden aloitusten arvo on yli 2,9 miljardia euroa ja julkisen puolen noin 2,4 miljardia euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuoden 2020 huhti–kesäkuussa yksityisen sektorin aloitusten arvo oli noin 1,8 miljardia ja julkisen 3,2 miljardia euroa.

– Näyttää siltä, että yksityisellä puolella hankkeita ei haluta enää lykätä. Niiden määräkin on melkein kaksinkertaistunut, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että hankkeiden keskikoko euroissa on pienentynyt. Julkisen sektorin osalta näyttää, että korona on todennäköisesti koetellut kuntien taloutta voimakkaasti ja kasvattanut menoja, eikä isoja investointeja pystytä tai haluta toteuttaa epävarmassa tilanteessa.

Asuntorakentaminen viitoittaa tietä

Rakennusalan trendit Q2/2021 -raportin mukaan asuntorakentamisen saralla on vilkasta huhti–kesäkuussa. Asuntojen rakentaminen keskittyy Hannu Rimpiläisen mukaan selkeästi kasvukeskuksiin.

– Toisella vuosineljänneksellä aloitetaan erittäin paljon kerros- ja rivitalokohteita. Aloitusten arvossa mitattuna kasvua on yli sata prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavan ajankohtaan, jonka vertailuluku on silloin yllättäneen koronan vuoksi alhainen, Hannu Rimpiläinen toteaa.

Ja vaikka nousua näyttää nyt olevan luvassa, saattaa tilanne muuttua.

– Asuntorakentaminen on erityisen herkkä reagoimaan häiriötekijöihin. Jos esimerkiksi koronan vuoksi tulisivat liikkumisrajoitukset käyttöön, vaikuttaisi se kielteisesti asuntomarkkinoihin.

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä teollisuuden aloitusten määrä kasvaa trendiraportin mukaan 39 prosenttia, mutta niiden yhteisarvo laskee. Liike- ja toimistorakentamisen aloitusten määrä kasvaa 6 prosenttia ja arvo 36 prosenttia.

 Maarakentamisen puolella näkyvät Hannu Rimpiläisen mukaan satsaukset tie- ja raideliikenteeseen etenkin maakunnissa. Hän muistuttaa, että menossa on myös monia isoja väylähankkeita, jotka on aloitettu aikaisemmin ja niiden rakentaminen jatkuu.

Kymmenessä maakunnassa nousua

Kun verrataan vuoden 2021 toista vuosineljännestä vastaavaan ajankohtaan viime vuonna, nousee ennusteen mukaan alkavaksi suunniteltujen rakennusprojektien arvo kymmenessä maakunnassa. Nämä ovat Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Karjala, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Pohjois-Karjala.

Rimpiläinen mainitsee, että yksittäisen hankkeen merkitys korostuu niissä maakunnissa, joissa rakentamisen arvo on kokonaisuudessaan tavallisesti pieni. Yksi poikkeuksellisen iso hanke saattaa nostaa maakunnan hankkeiden arvoa merkittävästi – useilla kymmenillä tai sadoilla prosenteilla. Sama vaikutus on myös käänteisesti, eli jos edellisvuonna on aloitettu poikkeuksellisen iso hanke, näkyy se tänä vuonna suurena laskuprosenttina maakunnan hankkeiden arvossa.

Kymenlaaksossa rakennusaloitusten arvo on huhti-kesäkuussa paljon suurempi kuin vastaavana aikana vuonna 2020, eli nousua on 216 prosenttia. Isoimpia alkavia hankkeista ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin uusi kampus Kotkassa (39 Me) ja Backstaff Oy:n Satama Areena -tapahtumakeskus (24 Me).

Päijät-Hämeessä kasvua on 126 prosenttia. Ison osan kasvusta selittää Viking Malt Oy:n 90 miljoonan euron investointi Lahteen. Alkavien rakennushankkeiden määrä putoaa maakunnassa 12 prosenttia.

Kanta-Hämeessä rakennushankkeiden aloitusten arvo nousee 73 prosenttia. Maakunnassa on kouluhankkeita: Janakkalan kunnan Turengin koulukeskuksen ensimmäinen vaihe (24 Me) ja Hämeenlinnan Kaurialan koulu (14 Me). Määrässä nousua on 2 prosenttia.

Etelä-Karjalassa alkavien rakennushankkeiden arvo nousee 51 prosenttia ja on yhteensä 68 miljoonaa euroa. Maakunnan isoja hankkeita ovat Vt 13:n parantaminen (11 Me), Imatran Veden Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraus (11 Me) ja Lappeenrannan Lauritsalan paloaseman saneeraus (10 Me).

Keski-Pohjanmaalla alkavaksi suunniteltujen rakennushankkeiden arvo nousee noin 60 prosenttia ollen noin 13 miljoonaa euroa. Tästä Kokkolassa käynnistyvän kerrostalokohteen osuus on 6 miljoonaa.

Isoissa maakunnissa yhä kasvua

Varsinais-Suomessa toisella vuosineljänneksellä suunniteltujen aloitusten arvo on 41 prosenttia ja määrä 8 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Asuntotuotanto jatkuu vahvana ja sen osuus aloituksista on yli 70 prosenttia. Iso saneerauskohde on Hepokullan seitsemän taloyhtiön ryhmäsaneeraus, jonka kustannukset ovat noin 70 miljoonaa euroa.

Keski-Suomessa suunniteltujen aloitusten arvo on 33 prosenttia suurempi ja määrä 35 prosenttia suurempi kuin viime vuoden huhti-kesäkuussa. Suurin hanke on Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön KOAS Korttelikylä Jyväskylässä (25 Me).

Kasvua on luvassa myös Uudellamaalla, jonka osuus koko maan rakentamisesta on noin 40 prosenttia. Maakunnan aloitusten arvo on noin 15 ja määrä noin 24 prosenttia suurempia kuin viime vuoden toisella vuosineljänneksellä. Suuria alkavia hankkeita ovat Senaatti-kiinteistöjen Suojelupoliisille rakennuttama toimitila Helsingissä (130 Me) ja Väyläviraston Hyvinkää-Hanko-rataosan sähköistys (46 Me). Maakunnassa on alkamassa 66 koulu- ja päiväkotihanketta, joiden yhteisarvo on 350–400 miljoonaa euroa.

Pirkanmaalla on puolestaan alkavaksi suunniteltujen rakennushankkeiden arvossa laskua 15 prosenttia, mutta määrässä nousu on 7 prosenttia. Maakunnassa on myös paljon alkavia koulu- ja päiväkotihankkeita, kuten Tampereen Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti (35 Me). Nokialla alkaa noin 26 miljoonaa euroa maksavan hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Pirkanmaan osuus koko maan rakentamisesta on 11 prosentin luokkaa.

Pohjois-Pohjanmaalla suunniteltujen aloitusten arvo on samalla tasolla kuin viime vuoden toisella vuosineljänneksellä, mutta aloitusten määrä 17 prosenttia suurempi. Maakunnan suurin alkava hanke on OYS Tulevaisuuden sairaala 2030 toinen vaihe Oulussa (290 Me). Pohjois-Pohjanmaan merkitys koko maan rakentamisesta on noin 13 prosenttia.

Rakennusalan trendit neljästi vuodessa

Rakennusalan trendit Q2/2021 -raportti on ennuste toisella vuosineljänneksellä alkavista rakennushankkeista. Se perustuu RPT Byggfaktan tutkijoiden keräämiin tietoihin Suomen rakennushankkeista. Datasta muodostuu RPT SMART, joka on Pohjoismaiden suurin rakennusalan tietopalvelu. SMARTissa on yli 12 000 kotimaista seurattavaa hanketta ja 6 000 uutta hanketta vuosittain.

RPT Byggfakta Oy julkaisee rakentamisen aloituksista kertovan kvartaaliraportin neljä kertaa vuodessa. Rakennusalan trendit -raportti on helppo tapa seurata rakennusprojekteja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Mukana ovat suurimmat käynnistymässä olevat yksittäiset hankkeet alueittain sekä tiedot suurimmista rakennuttajista ja vuoden 2021 keskeisistä rakennusalan toimijoista. 

TEKSTI: Irene Murtomäki